lauantai 3. kesäkuuta 2017

Nyt meni överiksi Voima

Heips!


Meillä oli tänään estekisat Tuomarinkylässä. Kisattiin 70cm-luokka ja kyseessä oli aika isot kisat (osallistujia oli muistaakseni yli 100). Ihan aluksi kuunneltiin Johannan navigaattoria ja pian löydettiin itsemme Helsingin keskustasta, vaikka kisat olivat vantaalla. En tiedä miten se oli ensinäkään mahdollista ja kuinkakohan monta kertaa pyörittiin ympäri eri liikenneympyrää ja kuinkakohan monta kertaa saatiin kuulla töötötystä takana. Ai että, hevoset varmasti tykkäsi!



Maailman söpöin!


Valmiina traileriin, ratsastaja joutui käyttämään talvitakkia kesäkuussa

Johanna päätti ikuistaa meidän eksymisen


Kisapaikalle vihdoin päästyämme pääsimme kilpailemaan luokan viimeiseksi, ihan vaan koska oltiin älyttömän myöhässä. Äkkiä vaan hevoselle kamat ja itse katselemaan rataa. Meidän luokassa kilpaili 32-ratsukkoa. Rata tuntui helpolta jaesteet olivat ihan tavallisia pystyjä ja oksereita. Ei mitään pelokkeita.

Verkatessa Voimaa huomasin, että tiistain estejuoksutus kostautui. Tosiaan Voima päätti "pelätä" vesiestettä (ei pelännyt kisoissa tai muutenkaan kun on sitä paljon hyppinyt) jolloin tiistaina juoksutin ja hypytin sitä. Voima juoksi koko aika ohi ja pukitteli ja yritti rynnätä. Palattiin tallin niin, että hevonen hyppi sitä kunnolla ja oli omasta toimestaan ihan hegästynyt ja ratsastajalla oli palovammat kädessä.
Nyt kisoissa Voima sitten pelkäsi kaikkea. Kyttäsi kentän sivussa puomipinoa ja ja kaikki oli kun ei olisi koskaan astunut karsinasta ulos. Laukka oli ryntäävää ja sellaista kuuntelematonta ja sitten itselle tuli sellainen "ei en halua kisata"-fiilis. Totta kai pian tuli meidän oikea verkkavuoro (toinen kenttä) ja Voima pomppi esteet ihan oudosti ja ilmavaroilla.





Rataa kertaamassa







Ryntäyshypyt




Hypyt olivat suunnilleen tätä luokkaa. Ai että oli pelottava este!

Piaffea?

Johanna ei rataani kuvannut mutta se oli kyllä niin huonoa menoa. Ensin en saannut millään Voimaa laukkamaan. Se kiisi kovaa ravia ja uusi nosto ei auttanut vaan sama kiitokipitys jatkui. Päätin myötää huonosti mutta varmistaa, että se hyppäsi ja kun etujalat olivat selvästi ilmassa niin myötäsin. Hevonen oli niin epävarma ja käyttäytyi kun ei olisi ikinä esteradoilla ollutkaan. Olen ajatellut, että se ryntäys on pahinta mutta jos ryntää ja pelkää niin voittaa kyllä sen pelkän ryntäyksen. Toiselle esteelle ratsastin hyvin askeleet ja oli hyvä tie, mutta Voima päätti juosta ohi. Este oli taas niin "pelottava". Siinä sitten nostin terävän laukan ja jatkettiin 6-esteelle hyvin kunnes juuri 6-esteellä juoksi taas sivuun ihan turhaan. Hypättiin se ja sitten jätin radan kesken. Nyt oli kyllä molemmat vähän "iiks"-fiiliksellä mutta Voima tarvitsee nyt paljon lisää treeniä. Menin sitten vielä jonkun aikaa ratsastamaan hevosta läpi ja sitten se muuttui. Mikään ei pelottanut ja hevonen oli taas kuuliainen. Ratsastin Voimaa alas ja ravasin väistöjä ja taivuttelin. Tuntui tosi pehmeeltä ja kuvia katsellessa alkaa himottaa kisata koulukisatkin tässä. Molempien jännitys jäi pois kun palattiin "tuttuun" kenttään jossa oli muitakin ratsukoita.




Yritin koota Voimaa laukassa ja se kyllä onnistui
Tadaa!
































Hyvien lopputreenien jälkeen kävelin hyvän ajan ja rupesin vähän miettimään tulevaisuutta. Ensi to-su menen Johannalle ja Voima tulee mukaan. Päästään kunnolla treenaamaan tämmöset vaiheet ohi ja toivottavasti ensi kisat menee paremmin. Vähän huonosti on nyt viimeaikoina treenattu esteitä.

Sitten mennään hevosaiheesta muualle nimittäin pääsin peruskoulusta ohi, yayy! Lähden opiskelemaan hevospuolta tai valokuvauspuolta. Molemmat kiinnostaa ja varmasti molempia opiskelen tulevaisuudessa! Otettiin ystävien kanssa muutamat päättärit kuvat.
Kiitos paljon rakkaat!

Meillä ei koskaan onnistu yhteiskuvat Johannan kanssa! Itse vasemmalla ja Johanna oikealla

Sellainen postaus tällä kertaa!


2 kommenttia: